Tillbaka till bloggen

KP elokuu 2014

Tulevana syksynä eduskunta ottaa kantaa siihen, saako Fennovoima rakentaa ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Edellinen eduskunta teki positiivisen periaatepäätöksen, mutta koska projekti on muuttunut sitten kyseisen päätöksen, tarvitaan uusi käsittely. Paljon on muuttunut sitten periaatepäätöksen 2010. Olkiluoto 3 ongelmat näyttävät, että tämän päivän turvallisuusmääräykset nostavat reaktorin rakentamisen hintaa merkittävästi. Sähkön hinta ja sähkö FUTURER eivät taas ole nousseet odotetussa tahdissa ja laman takia sähkön käyttö ei ole lisääntynyt odotetusti.

 

Yllä mainitsemat syyt ovat kaikki kaupallisia ja niillä on vaikutus sijoittajiin. Useat sijoittajat ovat jättäneet projektin ja merkittävä osuus pääomasta puuttuu, jos tarkoituksena on, että meillä olisi vakaa kotimainen omistuspohja. Omistuspohjaa lukuun ottamatta, syyt jota olen luetellut, ovat ratkaisevia juuri sijoittajille, ei valtiolle. Toisin kuin valtion panostus uusiutuvaan energiaan, valtiolla ei ole rahojaan ydinvoimaloissa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että omistuspohjalla on ratkaiseva osa eduskunnan päätöksessä.

Edellistä periaatepäätöstä ottaessa, tärkein argumentti minulle äänestää päätöksen puolesta oli, että emme olisi riippuvaisia sähköntuonnista Venäjältä. Tämä nimenomaan koska arvioin, että poliittiset riskit sellaisesta riippuvuudesta olisivat liian suuret. Nyt kun Kesko vetäytyi Fennovoiman projektista, olemme tilanteessa jossa pahimmassa tapauksessa venäläisen valtion omistama Rosatom olisi enemmistöomistaja. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että edellisen päätökseni pohja on hävinnyt.

Krimin liittäminen Venäjään on räikeä rikos kansainvälistä oikeutta vastaan. Muu maailma on reagoinut ja Suomen valtionjohto on yksimielisesti liittynyt muiden länsimaiden kritiikkiin Venäjää kohti. Suomi tulee myös olemaan mukana taloudellisissa sanktioissa Venäjää vastaan, vaikka tiedämme, että vaikutus on kova talouteemme Venäjän ollessa tärkeä kauppakumppani. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme on muuttunut ja se vaikuttaa myös arkipäiväämme. Meillä ei voi olla kaksi linjaa. ”Business as usual” ei ole enää voimassa itänaapuriimme.

Haluan edelleen, että Suomi on itsenäinen venäläisestä tuontisähköstä ja haluan myös Suomen jossa mahdolliset venäläiset intressit eivät saa jalansijaa ydinvoimalassa länsirannikollamme. Kuvaannollisesti sanoen, en halua Putinia Pyhäjokeen.

Mats Nylund

Categories